Dead Shape Figure- The Grand Karoshi

Alkusanat

Tämä on debyyttialbumi yhtyeeltä, joka muutti oman käsitykseni kitaransoittamisesta julkaisuvuonnaan 2008. Levyllä esiintyvät riffit olivat jotain mitkä iskivät aivan samantien ja Youtubesta seurailin levyntekoa jne, niin koko porukka teki todella suuren vaikutuksen. Bändissä vaikuttaa myös Suomen kovin riffimies jonka kyllä kaikki huomaa kun kuuntelee yhtyeen tuotantoa vaikka myöhäisempääkin 😉  Siitä on aikaa kun olen tätä albumia kuunnellut joten koen mielekkääksi palata takaisin niihin ajatuksiin jota nämä biisit herätti nuoressa kitaransoittoon innostuneessa pojassa. Nyt minulla on erilainen kokemus kaikesta ja katsotaan onko se vaikuttanut näkemyksiini.

1.Intro

Tällänen pahaenteinen viidakkoon ajatukset vievä intro, jos ei herätä mielenkiintoa levyn alussa niin ei mikään. Intro kasvaa mahtipontiseksi, kun sähkökitarat ja rummut alkaa hakata kovempaa. Intron loppuun on tehty hienosti lataus seúraavan biisin alkuun.

2.Blades

Tämä biisi käynnistyy suoraan Intron lopusta ja potkii päähän saatanan lujaa! vajaan minuutin kohdalla kuullaan ensimmäisiä näitä helvetin kovia riffejä, jotka aikanaankin meikäläiseen iski. Tässä biisissä kaahataan kyllä satasta aivan kokoajan. Melodiat ja soolot luovat pientä kaaosta, mutta kaikki istuu todella hyvin keskenään ja melodioissa on semmoinen nohhh itse olen aina pitänyt sitä pienenä egyptivibana. Biisissä on raskas lopetus jo valmiiksi raskaaseen biisiin.

3.Lesser The Man

Saaatana että rakastan tätä kappaleen aloitusriffiä!!! Matalat kuin potkut kitaralla alle ja siihen väliin korkeammalta melodia väliin nämä riffit on vaan kovia huh! Tämä biisi on täynnä helvetin kovaa kitaratyöskentelyä. Biisissä on kaikki rumpujen iskut mielestäni mietitty todella hyvin katkaisemaan soittoa ja jatkamaan ja painottamaan.

4.Bend The Weak

Biisi alkaa rumputykityksellä ja sen jatkeena olevaa kitarariffiä mikä on jotain sairasta. Ja tässä pidetään kuitenkin selkeänä rytmi moshata! Biisissä on todella monipuolista kitarointia. Tykkään biisissä olevasta melodiasta todella paljon! Ja biisissä esiintyvä nopea tauotettu sahaus riffi on kyllä kova! (kuvaa ehkä parhaiten sanallisesti) saa pään nykimään tahdissa!

5.Remington Lucifer

Heti kärkeen kova rässiriffi! Kertosäe huh huh Muistan tämän ryhmähuudot ja kovaa riffittelyä kusen hunajaa viikon kyllä taas tämän jälkeen. Tässä biisissä korostuu myös rummuissa virvelin iskut mielestäni tosi hyvän kuuloinen tällaiseen musiikkiin. Remington Lucifer huudot jää päähän kaikumaan tässä biisissä kyllä!. Ja mikä lopetus biisillä HAHA!

6.Fight Against, Lie Behalf

Biisissä on hauska riffi sellaista asteikko kikkailu että pyöritetään tätä alkua ja sitten jatketaan aina hieman eteenpäin. Puolessa biisissä on hieman melodisempaa soittoa, jonka jälkeen kunnon Slayer tyylinen soolo! Ja soolon lopetukseen taas semmoinen kitarariffi, että morjens! tämä rummuilla tehty nopea tykitys taustalle vielä ei ei ei morjens! ja tämä on debyyttialbumi!?!

7.Blithering Icon

Edellinen biisi kun loppuu ei odota yhtään, että tämä seuraava taas käynnistyy et sieltä lähtee vasen oikee ja oikea koukku suoraan leukaa. Biisin keskellä on hitaampaa ja raskaampaa ja siihen perään hieman itämainen kitaramelodia ja taas kaahataan täysiä. Tässä biisissä ei ole kyllä mitään ylimääräistä aika pukkibiisimäinen rakenne mielestäni ja toimii!

8.Karoshi/From Contempt To Obliteration

Tämä on albumin suosikki itselle. Hieno alun surroundi soundilla tehty intro ja sitten tämä kova riffi tulee täysillä jokapuolelta! Vokaalit alkaa puheella joka lataa tunnelmaa. TIK TIK TIK TIK! Tekee mieli riehua tässä vaiheessa! Tässä biisissä hyvin huomaa, että musiikki on tehty, että on annettu laululle tilaa hyvin ja laulua osataan korostaa vai korostetaanko laululla sittenkin musiikkia hmm. Biisissä esiintyvä MITÄ! huuto on kyllä helvetin hyvä idea tehdä albumillekkin vaikkei liveäänitys ole. Soolo on hyvä siellä on semmoista Slayer kaaosta mutta kuitenkin enemmän mietitty, että sisältää selkeää melodiaa. Biisin lopetus on hyvä mielipuolista karjumista ja kaaosta! I like that!

9.6x9

Itämaiset vibat biisin alkuun ja bassolle annetaan tilaa bassossa kans hyvä soundi. Biisin alkuun kunnon lataus ja taas se on nollasta sataseen BÄÄÄÄÄM! Itämaista melodiaa kuullaan myös myöhemmin biisissä. Rummuilla on kyllä mielipuolista kaahausta. Tässä biisissä tapahtuu hirveän paljon ja kaikki istuu keskenään todella hyvin!

10.Perinde ac Cadaver

Biisin intro tämä on kunnon heimomusiikkia! :DD Minä pidän tästä tyylistä kyllä erittäin paljon ja yhdistettynä metallimusiikkiin se vaan toimii. Bassolle on annettu tässä biisissä tilaa ja no kovia riffejä jälleen! Tämä suomenkielinen osuus biisissä on niin hieno huh huh ja siihen perään tämä melodisempi laulu! Pakko sulkea silmät ja vain fiilistellä tätä! Sooloilut on kovia tässä biisissä kaikkinensa vähän useammasta kohtaa niitä kuulee. Biisi loppuu vaimennettuna olisi ehkä voinut albumilta odottaa jopa sen että se loppuisi päähän potkimisen saattelemana kuin seinään ja soittimet jää vinkumaan.

 

Loppusanat

Joo kusen hunajaa taas viikon tämän jälkeen morjens hei! Elikkkkäs en ihmettele miksi tämä albumi muutti oman käsitykseni metallimusiikista ja muokkasi omaa soittotyyliäni. Tällä levyllä on varmaan mietitty että montakas vitun kovaa kitarariffiä levylle halutaan ja on tuumattu jos ei tekisi kuin vitun kovia. Debyyttialbumiksi tällainen levy ei vaan sanat riitä. Ymmärrätte kaikki jos kuuntelette tämän läpi ja mietitte näitä. Laulaja on myös todella monipuolinen jo tällä levyllä. Rummut on ihan sairaat. Nopeaa tykitystä ja fillejä eikä paljon naputella yhtä komppia (kahtokaa kuka siellä rumpujen takana on niin ei tarvitse ihmetellä) ja silti kaikki istuu kuin nyrkki silmään jota tällä albumilla kyllä tarjoillaan jatkuvasti.

 

Tämä on vain yksinkertaisesti niin hullu albumi, ettei se ansaitse mitään vähempää kuin täyden 10.

 

Arvosana 10/10

 Loppuun vielä minun esittämä kova riffi yhdeltä levyn biisiltä!