Hidden Capacity- On The Verge Of Chaos (2024)

 

Hidden Capacity- On The Verge Of Chaos (album) 

 

Alkusanat

Pahoittelut asianosaisille tuomion jonkinasteisesta myöhästymisestä julkaisuun nähden. 

Musiikki ja sanoitukset: Lauri Rätti 

Vokaalit ja soolokitara 6.biisissä: Miika Rajala

Äänitys: Teemu Koski

Miksaus & Masterointi: Michael Pahalen

Kansitaide: @mustaphadesign

"HC" logo: @neon_cacti 

 

Kiitos myös Inverse Recordsille julkaisun postituksesta ja mukana tuli myös muutama extrajulkaisu lisänä. Iso kumarrus ja maininta alkuun myös sinne!  

Alkuun pakko myös aina kertoa arvostuksen määrä kun yksin sanoittaa ja säveltää kokonaisen albumin se on huikea ja rohkeakin suoritus. Rohkeus tulee siitä, että julkaisua varmasti voidaan pitää henkilökohtaisempana sekä siitä, että yhdistetään useita eri osa-alueita sävellys, sovitus, soitto eri instumentit jne.. Auttamatta tässä joutuu aivan jokainen yhdistelemään vahvempia osa-alueita heikompiin, vaikka olisi millainen multi-instrumentalisti tai oman elämän lahjakkuus. 

 

TUOMIO  

Alkuun kitaristin korvaan iski melko rohkea määrä säröä kitaroissa, mutta se toimii muuten tässä julkaisussa paremmin kuin hyvin se tuo kunnon rässiä kehiin! Soundit toimii pirun hyvin myös yhteen kokonaisuutta kuunnellessa. 

Kitara ei kuitenkaan kuulosta järin isolta tai voimakkaalta, kuitenkin soundi on sellainen, että kaikki kuulostaa tiukalta ja selkeältä, mikä nähty ehkä kokonaisuudessa tärkeämpänä.

 Vokaaleiden monipuolisuus yllätti tässä ehkä eniten. Kaikista cleanein tyyli on ehkä pienoinen heikkous kokonaisuutta ajatellen, mutta sekään ei ole huono, mutta vaatii hieman ehkä totuttelua alkuun ainakin. Sillä on selvästi tavoiteltu semmoista perinteisempää Heavy Metal (ja no törmää tuollaiseen rässissäkin) tyyliä ja on mukana paikoin jotain Mustaine viboja. Örinät toimittelee pirun nätisti, mutta ehkä niistäkin jotenkin jää uupumaan tietynlainen voima tavallaan ääntä olisi varmaan pystynyt miksauspöydällä hieman levittää/ kasvattaa tuotantopuolen ihmiset, ehkä saa tästä kiinni ja osaa sanoa paremmin itsellä se puoli on vasta melko alkuvaiheen harjoittelussa. Sanotaan tähän väliin kuitenkin se, että vaikka örinä on vahvinta vokaaleissa ei julkaisu toimisi pelkällä sillä toteutettuna. Sanoituksien rytmitykset ja selkeys on kuitenkin perkeleen hyvää koko julkaisun! 

Rummut toimittelee tosi hyvin läpi julkaisun. Rummut on myös omaan makuun hyvin miksattu tähän kokonaisuuteen. Henkilökohtaisesti tarkastelen ehkä kriittisimmin symbaali iskujen erottuvuutta monesti metallimusiikissa ne voivat hukkua semmoiseen liian yhtenäiseen sihinään. 

Julkaisulla on paljon yksityiskohtia, joiden sovitus ja toteutus on kyllä erittäinkin tiukkaa. 

 Kitaramelodiat toimii melko hyvin koko julkaisun osalla ja niiden osalla myös soundit kunnossa. Ainut mikä ei itselle iske on välillä semmoiset duurivoittoiset kuviot, kun kuulostaa vähän iloiselta ja erikoiselta tässä kokonaisuudessa niin omaan korvaan ne luo semmoisen liiallisen progevivahteen josta en henkilökohtaisesti pidä. 

Biisien kestot ovat aika pitkiä keskimäärin jotain 5 minuutin luokkaa. Se osaltaan saa tässä hieman puutumaan kuunnellessa putkeen koko julkaisun. 

Julkaisun loppupuolella tulee hieman sellaista täytebiisien tuntua. En tiedä tekeekö tämän efektin kuunnellessa se, että soundimaailmaan väsyy, kappaleiden samankaltaisuuteen vai siihen, että biisit eivät ole yhtä hyviä kokonaisuuksia kuin ensimmäiset kappaleet. Toki näissäkin kappaleissa löytyy hienoja kohtia paikoin, mutta silti tuo tunne kuunnellessa valtasi mielen. 

Loppuun vielä muuten huomio, mikä musiikin kuuntelijan on hyvä tietää. Levyltä musiikki kuulostaa paljon paremmalta kuin netin kautta kuunneltuna, koska eri alustat pakkaa musiikkia tiedonsiirron "nopeuttamiseksi/ sujuvoittamiseksi" niin monesti se raiskaa kokonaisuudesta pois paljonkin. Testasin tämän julkaisun kohdalla tätä ilmiötä ja soitin myös levyn läppärin kautta kuulokkeisiin eli laitteet eivät muuttuneet välissä ja volumetaso oli myös koneen osalla vertailun ajan sama.  

Julkaisun kansivihkosessa oli erikoisuus, ettei ollutkaan biisien sanoitukset vaan tarinaa biiseistä. 

Eli itsellä esiin nousseet pointit tiivistettynä mitä itse muuttaisin. 

Lauluissa ja kitaroissa saisi olla enemmän voimaa/ "soida leveämmin". Progeilut melodioiden osalta pois. Kitarasoundista leikkaisin säröä pois ja toisin basson lätkettä kehiin.  

 

ENGLISH VERSION STARTS FROM HERE!

 

Hidden Capacity- On The Verge Of Chaos (album) 

Release information 

Apologies to everyone involved for the slight delay in publishing this review.

Music and lyrics: Lauri Rätti

Vocals and lead guitar on track 6: Miika Rajala

Recording: Teemu Koski

Mixing & Mastering: Michael Pahalen

Cover artwork: @mustaphadesign

"HC" logo: @neon_cacti

A big thank you also to Inverse Records for sending over the release, along with a few extra other releases. A deep bow and special mention to them right from the start!

First of all, I always feel compelled to express my appreciation when someone writes and composes an entire album on their own. It is an impressive and courageous achievement. The courage lies partly in the fact that such a release is inevitably more personal, but also in the challenge of combining multiple disciplines composition, arrangement, performance on various instruments, and more. No matter how skilled a multi-instrumentalist may be, everyone eventually has to balance their stronger areas against their weaker ones.

FINAL JUDGEMENT

The first thing that struck my guitarist's ear was the fairly bold amount of distortion in the guitar tone. However, it works exceptionally well on this release it brings plenty of authentic thrash energy to the table. The overall sound palette also blends together remarkably well.

That said, the guitars do not sound particularly huge or overwhelmingly powerful. Instead, the tone is tight and clear, which was likely considered more important for the overall presentation.

The versatility of the vocals was perhaps the biggest surprise. The cleanest vocal style may be a slight weakness in the overall package, though it is by no means bad it simply takes a little getting used to. It clearly aims for a more traditional Heavy Metal approach (which can also be found in thrash), and there are occasional hints of Dave Mustaine-like vibes. The growls are delivered very nicely, although they seem to lack a certain degree of power. Perhaps they could have been given a bit more width or presence during mixing. Those with more production experience may be able to articulate this better; my own experience in that area is still relatively limited. That said, while the growls are the strongest aspect of the vocal performance, the release would not work as well if it relied solely on them. The lyrical phrasing, rhythm, and clarity are consistently excellent throughout the entire album.

The drums perform very well from start to finish. They are also mixed in a way that suits my personal taste. One thing I often pay particular attention to in metal music is cymbal definition, as cymbal hits can easily disappear into a continuous wash of noise. Thankfully, that is not an issue here.

The album contains a wealth of details, and both the arrangements and execution are exceptionally tight.

The guitar melodies work quite well throughout most of the release, and the tones/sounds are also on point. The only thing that doesn't really click with me is the occasional major-key-driven passages. They sound a bit too cheerful and unusual in the context of the overall composition, and to my ears they add an overly progressive vibe that I personally don't like.

The songs are relatively long, averaging around five minutes in length. As a result, listening through the entire album in one sitting can become somewhat tiring.

Toward the latter half of the release, a slight sense of filler tracks begins to emerge. I'm not entirely sure whether this impression is caused by fatigue with the overall soundscape, the similarity between some of the songs, or simply because those tracks are not as strong as the opening material. There are certainly excellent moments within them, but the feeling remained throughout my listening experience.

As a final note, there is something music listeners should keep in mind: the album sounds noticeably better on physical media than when streamed online. Various platforms compress audio in order to facilitate faster and smoother data transmission, and this often strips away a significant amount of the music's depth and detail. I tested this phenomenon with this release by playing both the CD and the streamed version through the same laptop and headphones, with the volume level kept identical throughout the comparison.

One unusual feature of the album booklet was that, instead of containing the song lyrics, it included stories and background information about the songs.

So, to summarize the main points that stood out to me and what I would personally change:

The vocals and guitars could have more impact and sound wider in the mix. I would get rid of the more progressive-sounding melodic passages. As for the guitar tone, I'd dial back the distortion and bring the bass more to the forefront, letting it add some punch and clank to the overall sound.