Translate

keskiviikko 24. tammikuuta 2024

Gardenhead- Gardenhead

 

Alkusanat

Nyt on uudet luurit, jossa tekniikka myös parempaa kuin aiemmat rikkimenneet, jotka olivat kunniallisessa palveluksessa kuitenkin yli 10 vuoden ajan. Olin kuunnellut hieman yhtyeen musiikkia kannettavan tietokoneen kaiuttimien kautta vain alkumaisteluna (virhe tai ei) tiesin kuitenkin jo sen perusteella, että aloitan tämän kuuntelun oikein mielelläni laadukkaiden kuulokkeiden kanssa! Yhtyeen musiikki ei itselle ole aiemmin tuttua ja tämä toki on debyyttialbumi vasta, joten ei niin ihmekkään, mutta tyylisuuntaa olen kyllä kuullut ennenkin joskus. Hieman alla vielä yhtyeen laittamaa esittelytekstiä! 

Bio

”Gardenhead, eli ystävien kesken Hedarit, on tyylikästä metallin kanssa flirttailevaa rockia soittava yhtye, jonka monipuolinen musiikki sinkoilee flamencorytmeistä stonerpaahtoon. Vaikka bändi ulottaa köynnöksensä moneen genreen, ovat biisit silti tarttuvia ja tyyliteltyjä kokonaisuuksia, joissa melodiat ja ammattimainen tuotanto ovat pääosassa.”

 


 

 

1.At the Footsteps

Ai että akustista espanjalaista kitarointia alkuun.  Tykkään myös itse harrastella täillaisia välillä en toki ”ihan noin” taitava ole. Sähkökitaran yhdistely tähän ja mahtipontinen kääntö kohti pirun kaunista laulua! Hienosti oli toteutettu tuo tyylinvaihdos ulos tuosta espanjafiilistelystä kohti jotain muuta. Tässä alussa jo käy ilmi laulajan monipuolisuus ja taitotaso mikä on kyllä korkea!

2.Sanctuary

Intron lopetus on suora aloitus myös tälle raidalle mikä on ihan mukava tapa myös tehdä, vaikka ensimmäisenä toimineen introraidan yksin kuuntelu voisi jättää hiukan kysymyksiä, jos tätä ei aloita heti perään.

Biisissä esiintyy tuollaisia tauotuksia, mutta niistä jatkaminen on niin hienosti toteutettu jokaisessa kohdassa.

Kitarasoolo ja sen aikana kaikki tausta tekee niin täyteläisen kokonaisuuden, vaikka hyvin progemaiseksi menee, niin sytyn helvetisti tälle! Siinä on jatkuvasti joku sellainen nousujohteisuus ja kaikki tulee jotenkin isona. En normaalisti kuuntele hirveän paljon progea tai edes sen suuntaista musiikkia, mutta joskus kyllä ja vain harvoin sytyn sille. Tämä oli erittäin hieno!

Tässä biisin lopetuksessa jäin miettimään, että se on melko lyhyt vaikka toimiva. Mietin, että yhtyeet keikoilla lopettaa biisit monesti jotenkin hieman jatkaen niin miksi äänitettä ei tehtäisi myös niin kuin livenä se lopetetaan. Kyllä varmasti jotkut tekeekin samalla tavalla, mutta miksi sitä ei jatketa äänitteille enemmän?

3.Devoured

Melko raaka rumpusoundi alkuun, jolla homma lyödään käyntiin! On monipuolisuutta tuotu esille kyllä äänitystekniikoilla ja miksauksellakin. Vahva basso laulun alettua kyl on kunno karkkia korville. Jumalauta tuo alun tyylin käyttö myös säkeistöjen välissä huh huh! Ei tuota voi edes sanoin kuvailla se on koettava itse! En ole mitään vastaavaa kuullut tai kokenut IKINÄ ennen ja olen kuunnellut musiikkia paljon aivan pienestä lähtien.

Biisissä mennään kovaa ja himmaillen, mutta kokoajan hirveä into onnistutaan pitämään päällä. En ihan täysin käsitä miten se edes on mahdollista tässä määrin? Tässä tuo eri tyylien vaihtelu kuinka aukottomasti se tehdään ja miksaukset ja kaikki on niin korkeatasoisia, että on tämä maailmanluokan kamaa ei siitä pääse mihinkään.

4.Black hills

Tässä onkin hieman maistiaista tuosta Biossa kerrotusta flamenco fiilistelystä. Tässä biisissä ehkä selvemmin erottuu kuinka paljon kokoajan tapahtuu eri soitinten välillä ja laulu on istutettu osaksi sitä ei vain päälle.  Tässä raskaammista osista tulee melko vahvat Opeth fiilikset, mutta ei se huono ole eikä ongelma. Kun musiikki pysähtelee ja tulee erilaisia osia sen jälkeen, ne on myös sovitettu hienosti, mutta itselle tuo menee liian progeksi eikä ole ominta herkkua. En kuitenkaan arvosteluissa keskity siihen, vaan pyrin pitämään käsityksen, onko tyylisuuntaan nähden toteutus minkätasoinen ja korkea se tässä on.

Yritin etsiä pientä heikkoutta soolon lopetuksen kohdalla, mutta ei onnistunut vaikka toistelin sitä useampaan kertaan. Jostain syystä kesken kuuntelun kuitenkin bongasin sen jotenkin erottuvaksi, että tuosta voisi jotain mahdollisesti etsiskellä. Tarkoitan aiemmin biisissä esiintyvää sooloa (noin 3:30 mailla), en tätä mihin biisi loppuu se oli suoraan naulan kantaan ja isolla vasaralla.

 

5. Ghost to Ghost

Heti biisin alussa tarjoillaa jotain mitä Ihailen aina kitaristina. Eli näitä kohtia, kun kitaralla tehty tapping voidaan tehdä näin moniulotteisesti.

Puolivälissä biisiä mietiskelin kun bassokohan noita vahvoja tauotettuja iskuja antaa millaiselta tuollainen kohta kuulostaisi jos rummut taukoilisi myös?

Tässä biisissä on uskomattoman monta sävyä, se on kuin kokonainen tarina itsessään. Itsellä näin suuren kokonaisuuden hahmottaminen ei onnistuisi ikinä jos miettisi, että jotain tällaista pitäisi alkaa keksiä.

Kitarasoolossa on niin paljon tunnetta ja tuo yksi korkeampi ääni, jonka annettiin hieman tavallaan karata (noin 5:14) nosti ihokarvat pystyyn ja silmät meni kiinni hunajaa valui nimittäin korvista ihan jonkin verran.

Onko nuo tehty kitaralla kaikki lopussa esiintyneet melkein pianon ääniä muistuttavat huiluäänet mahdollisesti? Jos on, niin miten se on edes mahdollista?  

6. The Ordeal

Tuo vahva basso tässäkin on kyl nii pirun hyvän kuuloinen etttä! Pirun kova groove tässä iskut tulee niin raskaina painotetuista tasaisesti. Tässä biisissä, vaikka on niin rytmikästä silti osattu toteuttaa tuollaista niin mukana laulettavaa settiä. Tuon yhdistely on itselle uudempaa, toki genre ei ole itselle niin kovassa kuuntelussa, että esiintyykö tuota ihan yleisesti?

7. Neon Judas

Tätä biisiä olin maistellut hiukan silloin ennen varsinaista kuuntelua. En saa päähäni mitä yhtyeitä mieleeni olisi tullut, mutta tyylisuuntaa olen kyllä kuullut. Sen verran voi tästä sanoa, että on maailmanluokan musiikkia ja biisi.

Tässä biisissä tuo rauhallinen himmailu, jossa basso antaa vahvoja iskuja on myös jotain uutta tällä julkaisulla tähän asti. Tuo varmasti vaikuttaa, että osattu tehdä biiseistä niin erilaisia vaikka tyylilaji säilyykin niin innostus pysyy niin korkealla.

Perhana että tykkään tässä biisissä, kun tulee tuollainen venytetty kitaramelodia ja pieni tauko ja sitten perus stoner kitarakuvio, mutta viety 2.0 tasolle lisäkikoilla.

Tässä on pirun hyvä kertsi kyllä on tähän asti julkaisun kovinta hittikamaa omasta mielestä.

 

8. I am the Wilderness

Tässä myös annettu vähän raaempi soundimaailma ainakin alkuun, sytyn! Jännittävän kuuloinen intro pitää innostusta yllä heti alusta asti! Joutuu taas vetämään käärmetanssia tämän alun melodian mukana. Itämaisen musiikin viboja ihan jonkin verran ja pidän metallimusiikissa siitä erityisen paljon ja vaikka se onkin nykyisin käytetty, se vaan toimii.

Tauotuksen jälkeen, kun laulu aloittaa aivan hetken ennen soittimia on ajoituksellisesti kyllä pirun haastava olemme sitä omankin yhtyeen kanssa hieman hakeneet treenikämpällä ja se on lähes aina jotain sinnepäin. Toki riittävän lähellä kun ei kukaan ulkopuolinenkaan tiedä miten sen kuuluisi mennä. Helpompaa on kuitenkin välttää sellaisia kohtia, mutta ainakin tässä nauhoitteessa on kyllä niin pirun tarkka homma, että huh huh!

Omaan makuun biisi oli ehkä vähän pitkä. Vaikka tässä todella monenlaisia tapahtumia tarjoillaankin. On se toisaalta ehkä vaatinutkin pituutta, kun on loppu kertosäkeellä haluttu vielä räjäyttää niin että jos ei seinät niin ainakin ikkunat ja ovet lentää taivaalle.

Aivan viimeiset soinnut mielestäni kääntyy jotenkin hieman ”väärin päin?” Ajatuksena olisin tarjoillut ne ehkä toisinperin tai jotain korvaan pistävää siinä tapahtui. Lopun flamenco soundit olivat hyvä tarjoilla vielä aivan loppuun se pehmentää laskun.

 

Loppusanat

Heti alussa pakko kertoa, että arvostelen biisit biisikohtaisesti, joka voi aiheuttaa pienen ristiriidan esim. tuon suhteen, kun jäin ajattelemaan biisin 2 kohdalla sitä lopetusta samalla tavalla kuin keikalla. Osassa biisejä mielestäni koko julkaisun aikana lopetus oli tehty ajatellen jopa tuotakin puolta. Sitä en toki voi sanoa onko yhtye ajatellut sitä itse niin vai vain toimivana lopetuksena vai mitä.

 

Tätä olisi varmasti ollut mukava kitaralla hiukan vedellä, mutta en kyllä rupea edes yrittämään rytmitkin on itselle jo sen verran haastavia, että voisin ehkä onnistua, jos minulle näytettäisi miten nuo soitetaan, mutta korvakuulolta hakeminen veisi ikuisuuden omalla kohdalla.

Soittajat helvetin taitavia tässä julkaisulla on niin paljon yksityiskohtia ja niin moniulotteisia kohtia eri instrumenttien kesken, että ei tuota ehkä ainakaan meikäläinen käsitä ehkä ikinä. Laulu oli osa biisiä ei biisien osana, joka ehkä erottaa sen suuresta massasta sillä, että se on osattu tuoda osaksi musiikkia poikkeuksellisen taitavalla tavalla.

Kansitaiteesta myös maininta se on erittäin ammattimaisen näköinen ja kuvastaa ehkä jollaintapaa jopa suoraan genreäkin. Mielikuviahan kuitenkin kansitaiteella tulisi osata jollain tapaa myydä ja mielestäni siinä tuossa on onnistuttu. Minne mielikuvat taas perustuu niin tottakai jo koettuun ja nähtyyn jonka vuoksi ei helppo tehtävä toki. Kuitenkin sitten se mitä maailmassa yleisesti on tarjolla niin samoihin asioihin ihmiset törmäävät paljon, jolloin mielikuvien ohjautuminen samankaltaisuuksiin on mielestäni ihan todennäköistäkin jossain määrin. Oli ehkä epämääräisesti ilmaistu, mutta ilmaistu kuitenkin. Ajatuksena jos joku sai kiinni mitä haen niin onnistuin sopivissa määrin.

Julkaisulla en keksinyt moitittavaa jokainen voi kuunnella itse kuinka korkeatasoisesta kamasta on kysymys. Haluan kuitenkin korostaa omissa arvosteluissa, että pyrin etsimään enemmän pointteja kuin etsimällä etsimään kritiikkiä. Opin myös itse musiikista näistä tekemällä ja tässä tuli useampi uusi juttu itselle esille. Tuottamisen taso on korkea ja sitä he ovat hakeneetkin se käy ilmi jo yhtyeen toimittamasta esittelytekstistä alussa. Erityismaininta vielä siitä, että taso on näin äärimmäisen kova jo debyyttialbumilla.

Joku asia mikä itse mietityttää, vaikka yhtye on täysin valmis valtaamaan areenat ympäri maailman musiikillisesti, onko tämä riittävän erilainen verraten muihin vastaavan genren bändeihin maailman tasolla? Että toisiko semmoinen pieni rosoisuus jonkun vivahteen enemmän mikä tekisi musiikista ehkä jollaintapaa inhimillisempää ja voiko sanoa aidompaa. Tarkoitan sitä, että okei tässäkin genressä arvostetaan puhtautta joka tuli tällä julkaisulla kyllä vaikka todella teknisiä juttuja julkaisu täynnä. Mietitään vaikka Nightwish yhtyettä itse tykkään vanhasta Nightwishistä eniten jo Tarjan takia, mutta vaikka hän on erittäin taitava laulaja siellä on myös jätetty pientä rosoisuutta mukaan, joka saa sen kuulostamaan aidommalta. Toinen esimerkki, jos mietimme vanhaa Children of Bodomia kun Alexi Laihon laulutapa oli paljon raaempi ja siinä oli aitoa vihaa mukana paljon se kuulostaa aidommalta kuin uudempi tuotanto vaikka biisit olisivatkin itsessään ”parempia”. Itselle Bodomien Warheart kertosäe ja varsinkin se mikä tulee biisin lopussa Hatebreeder julkaisulla on paras kohta koko bodomien tuotannossa. Kuitenkin takaisin pointtiin niin pysty täysin kunnolla ottaa kantaa tähän eroavaisuus kysymykseen, koska genre ei ole itselle yksinkertaisesti niin tuttu, mutta jotakin se muistutti itsellä kun maistelin Neon Judas biisiä, ettei tämä aivan uuttakaan ole.

 

Tuomio

10/10

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ENGLISH VERSION STARTS FROM HERE


1.At the Footsteps

Oh nice that spanish style guitar in beginning. I like to play stuff like that ofcourse im not that good but ”close” anyway. Electric guitar combined to this and pompous turn to next part with so damn beautiful vocals! That change between different parts was made so smooth way. Can hear even from this first song that singer is versatile and have really high level skills.

2.Sanctuary

End of the Intro (previous track) was straight start for this next one. That is nice way to write record, even if listen these tracks separately can left some questions if don´t start this one right after.

In this song you can hear those stops/ breaks, but how they continue playing after those are executed by skills.

Guitar solo and that all backing stuff makes perfect whole, even this starts to go really progressive style music, I still go crazy with this! There is all the time some ”upward conductivity”? and everything comes with huge level. I don´t listen that much progressive music or even stuff close to that, but sometimes yes and those times I like it are rare. This one was damn great!

While listening ending part of this song I started to think it is quite short, but anyway it works good. I started to compare this end to how bands end songs in live show there they end songs with longer style so why don´t make it like that in record too? Maybe some bands do, but why it is not that commonly used?

3.Devoured

Kinda raw drum sound in beginning. They show some versatility with recording styles and mixing. Strong bass while vocals starts is some honey to the ears. Coddamn that style to record from beginning part is repeated between verses is damn brilliant! WOW! I can´t even portray that with words you have to experience that yourself! I haven´t heard or experienced nothing like that ever before and I have listened music a lot since really young age.

There is easy listening moments and those when drive more hard but all the time this music can keep you excited. I can´t get that really how that is even possible? That how perfect they make everything while changing some styles and mixing and everything is so high quality. This is some world class stuff! Can´t say anything more.

4.Black hills

Here is some tastes about flamenco style they promised in bio text I readed before this review. I think in this one you can hear more clear how much everything is happening between every instruments and vocals are part of the song not not front of the song. More heavy part reminds me about band Opeth, but that is not bad thing at all or problem. When there is those moments that music stops and there is various types of things after that those are writed so nicely way but for me that is too much proge. But while writing review I try to not give too much attention what I like I try more think about how high level this is compared to other stuff in same genre.

I tried to find some weakness end of the solo, but I didn´t succeed even repeated that multiple times. But there was something what took my attention while listening this. I mean this solo part somewhere around 3:30 not that solo in the end that one was perfect strike to the nail and with huge hammer!

 

5. Ghost to Ghost

Immediately on intro part there is something I admire as a guitarist. These moments to play tapping with so ”multidimensional way”.

Somewhere around half of the song I was wondering when bass give those strong paused beats, how that part could sound if drums would follow same kind of rhythm with stops.

This song include so many colours, it is kinda whole story even alone. I would never be able to figure out such a huge whole by myself.

Guitar solo include so much feeling and that one high note, they kinda let run away (I think somewhere in 5:14) That made me some chickenskin effect and needed to close my eyes and there was falling some honey from my ears.

In the end of the song there is some flute notes I think? Sounds even like piano/ keyboards. But if those are made with guitar how it is even possible?

6. The Ordeal

That strong bass in this one too was soo nice! So damn nice groove those beats are played so heavy and evenly. In this song I drew attention to that it is really rhythmical but still vocals parts are made so easy to sing along. That combination is for me something more new, of course I don´t listen this genre so much is that normal thing in this style of music?

7. Neon Judas

This one I listened littlebit before started to make this review. I can´t get in my head what band this reminds about but I have heard something like this before I think. But need to say this is world class song!

In this one that easy listening stuff where bass give some strong beats is also something new in this record until now. I think that is one big reason how this record can keep me so excited all the time because there is all the time something new even style stays pretty same.

Damn I like this song, those moments where you heard guitar melody with bending the string then short break and then some basic stoner guitar pattern but tuned to 2.0 version with some tricks.

Chorus part is most of some hit stuff from this record I think.

 

8. I am the Wilderness

In here too is some more raw sounds in beginning, I Like that! This intro sounds exciting and its good way to start a song. This melody makes me do some snake dance. Oriental music vibes I like those in metal music so much even it´s really common in these days but it just works.

After some stop vocals starts just littlebit before others and if start to think that timing it is really hard to get nailed. We have tried that stuff with my band too and almost every time it something close. Ofcrouse it is close enough because any other people don´t know how it should be so. I think more easy is to just live without those moments as a musician, but in this record they nailed that perfectly and timing was damn great! WOW!

I think for me this song is littlebit long, even there is many kind of things. I think because of that this need to be so long, when they even make with last chorus part so huge BOOM effect if walls don´t fly to the sky windows and doors does.  

Those really last chords turns in my head kinda ”wrong way?”. If start to think in my head I maybe would put those other way around or something there is that took my attention. That flamenco music sounds was nice idea to put in the end. It takes this music down controlled way.

 

Ending words

First I need to tell my style to make reviews is to write song by song and it is possible it can make some discrepancy example in this one when I started to think while listening track 2 and was wondering this ending style of the song and started to compare it how songs are ended in live shows. In some songs I think even that side was noted. Ofcourse I can´t say if band thought that way or just wanted to write ends sounds like that with other reasons.

This would be so nice to play with guitar, but I don´t start to take that challenge now because even those rhythms sounds kinda challenging to me. I could maybe succeed if someone could show me how to play those, but by the ear I think it would take forever for me.

Every member of this band is damn talented there is so many details and so multidimensional parts between instruments, I maybe can´t understand that ever. Vocals was part of the song not part in the song, I think that is maybe one thing that makes difference to big mass how correctly they handle this part.

Need to give some attention for cover art too. It looks professional and also somehow reflect this genre too. I think biggest task of the cover art is to create mental imagines and here you can find some great succeed. Where mental imagines reflect to? I think its about what you have seen or heard or experienced and because of that it is not easy job to do great cover art. Anyway if we think what there is commonly in world I think there is big chance those mental imagines can be close between different people. Maybe I didn´t tell that so clear but tried anyway. Maybe you got my point? And if you did I succeed good enough.

I didn´t find anything to complain from this record and you can go to listen it by yourself and hear how high quality stuff this is. I want to mention in my reviews this I don´t try to find just mistakes or critic it is more like to give some thoughts about details in songs. I also learn about music while doing these and in this one there was new things also. Production level is high in this one and they also told in bio text I readed before that is one of their own goal. Special mention for that this high level can be find from coddamn debyt album!?

There is one thing I started to think even this band is ready to play big arenas around the world musically, is this different enough if compare other bands in this exact genre around the world? I thought would some ”carelessness” give some extra tip and make music sound more humane or real. I mean even they appreciate clean things in this genre and they made amazing job in that even this is really technical stuff. Lets think about band Nightwish I like more about their old stuff most because of Tarja Turunen, but even she is really talented singer there can be heard also some carelessness and that makes it sounds more real/ humane. Another example if we think about older stuff from band Children of Bodom and about vocals style of Alexi Laiho (R.I.P), his vocal style was more raw and there was some real hate a lot it sounded more real than new stuff even songs was maybe ”better”. For me last chorus part of the song Children of bodom- Warheart is best part ever made in Bodom music history. But back to my point, I can´t take a stand so good about how different or same this is if compare same exact genre. But while listened that Neon Judas song I got some idea in my head I have heard something like this before and this is not all unique stuff.

 

Sentence

10/10

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjota vaan jos asiata 👀

Luetuimmat