Short reviews in english

maanantai 31. toukokuuta 2021

Jerico- Trip to Death and back

 

 

Tässä on nyt hieman julkaisutaukoa tullut mutta nyt olisi vuorossa tämän loistavan yhtyeen nimeltä Jerico uudet 5 kappaletta arvostelussa!

Edellinen 3 biisin EP Stonelake sessions vakuutti minut siitä, että kyseessä oli taitava kaksikko biisien takana.

Odotukset ovat nyt valmiiksi korkealla ja tiedän, että taas tarjoillaan loistavaa musiikkia.

Ei muutakun biisit tulille ja kirjoitellaan mietteet ylös!

1.    

1.    Blackmoonshine

Biisissä on melko mukaansatempaava riffi heti alkuun, mutta se muistuttaa minua jostain jo olevasta riffistä melko paljon. Biisiä täydennetään tuollaisella pienellä kitarasooloilulla, jonka jälkeen komppi tasaantuu ja vokaalit antavat biisille suunnan. Vokaalit kyllä kuulostavat hyvältä.

Tuo oli uusi mauste, että on korkeampiakin vokaaleita.

Biisissä on paljon kitaralla soitettuja soolo osuuksia, jotka kuitenkin pohjautuvat biisissä olevaan melodiaan.

Biisin lopetus myös mielestäni on hieno, että paiskotaan rummuilla tasaista komppia ja on paljon sitä peltiä perkele!

2.    Diving

Tämän biisin alusta mietin, että tämä voisi olla jossain Sons of Anarchy tyylisessä elokuvassa. Perhana että kuulostaa vaan niin hyvältä!

Biisissä on kohta, kun meno rauhoittuu, joka kuulostaa melko improvisoidulta jammailulta, mutta kuitenkin kaikki on soitettu niin taitavasti ja miten musiikki kasvaa tuosta kunnon soolon saattelemana ja rummuilla myös isketään voimakkaammin, joka luo hienosti mahtipontisuutta biisin loppuun.

Ehkä tuossa tuli hieman pitkä kohta ilman laulua, mutta se oli kuitenkin hyvin toteutettu kaikinpuolin. 

Tässä olisi pätkä biisissä esiintyvää riffiä jonka poimin korvakuulolta. 


 

3.    Halla Nälkä Kuolema

Tämä suomenkielinen biisi ja tälläinen musiikki tuovat kyllä melkoisen mausteen. Tässä biisissä hyvin korostuu blues musiikista tutut kitarahommat.

 

Biisin lopussa toistetaan useasti tuota biisin nimeä, joka on hieno lopetus biisille. Siinä on taianomainen tunne jotenkin, kun sanat lausutaan noin ja tuo rumpu tuo mieleen sellaisen noitarummun.

 

4.    Unjust War

Biisi alkaa melko hidastempoisella ja raskaalla riffillä. Tässä on osattu hienosti tuoda sellaista vanhempaa tyyliä musiikkiin. Sellainen Led Zeppelin viba hyvin vahvasti. Ekana itselle jotenkin hyppii jokin whole lotta love päähän tuollaisesta riffistä. Vaikka voisi tulla myös jokin Black Sabbath yhtä hyvin ellei jopa vahvemmin kun alkaa hieman pähkäillä tarkemmin.

Vaikutteitahan varmasti löytyy molemmilta.

Rumpujen soundit on melko hillityt mutta tässä kyllä kaikki mielestäni toimii tosi hyvin, että kitaroiden soundi myöskään ei ole mikään ainakaan nykypäivään perinteinen todellakaan ja mikään soitin ei nouse liikaa peittämään toisia, että jatkuvasti kaikki yksityiskohdat musiikissa tulee todella hienosti esille eri soittimilla ja mitä muita efektejä musiikkiin onkin lisätty! 

Ja rummuilla pystytään näin tehtynä hyvin luomaan sitä että musiikki kasvaa ajoittain mahtipontiseksi ilman että biisin osat vaikuttavat irtonaiselta keskenään. 

Biisi lopetus on tehty hienosti kuin musiikki "saatettaisi" loppuun ja se on toteutettu hienosti.

5.    Land of Deceased

 

    Biisissä esiintyvien melodioiden tahdissa väkisin omakin naama vääntyy sellaiseen, kuin kaikki            tietää kun kitaristit vetää jotain kitarasooloja oikein tunteella.

 

    Viimeinen biisi onkin pitkä! 7 ja puoli minuuttia HUH HUH!

 

    Biisin noin puolessavälin tuntuu kuin musiikki loppuisi ja se jää hieman pyörimään siihen. Kunnes        musiikki taukoaa hetkeksi ja kuin jokin radio alkaisi soittamaan hiljempaa musiikkia pitääkseen            musiikin elossa. Se soi hieman samalla tyylillä kuin jokin soittorasia, että se sitten vain taukoaa!            Itseasiassa ihan helvetin nerokas ja hienosti toteutettu lopetus! Tämä yllätti minut ja jäi itseasiassa        häkellyttämään oikein huolella!

Sitten luetaan tuomiota

Tuomio

10/10!!! 

tiistai 4. toukokuuta 2021

Lord Of Pagathorn- Age of curse

 


Alkusanat

Kotimainen black metal-yhtye tarjoilee kolmannen albuminsa. Levyltä löytyy intro+ 8 biisiä. Bändi on alun perin perustettu 1990-luvun alussa ja ensimmäinen demo on julkaistu jo 1994.

 

Yhtye
Corpselord: Vocals, guitar
Skrubb: Guitar
Ronitor: Bass
Skalder: Drums

 

Olen varmasti yhtyeeseen törmännyt joskus, kun on tullut selailtua Suomen musiikkiskeneä hyvin paljon jossain vaiheessa metallin ja punkin osalta. Mutta nyt itselle ei oikeastaan tästä yhtyeestä tule mieleen aiempia kokemuksia mitä muistaisin eikä muutakaan muisteltavaa niin lähdetään tekemään mielikuvia ja muistoja nyt!

 

1.Intro: Burning Ominous Words

Albumi käynnistyy akustisella introlla, jossa on tuollaisia kuiskauksia ja äänitehosteita tehty tehostamaan sellaista jonkinasteista kauhutunnelmaa. Ihan mielenkiintoa herättävä aloitus mielestäni!

2. Baneful Curse To Destroy Them All!

Toinen biisi käynnistyy perinteisellä black metal meiningillä nopeaa rumpua ja tremolokitaraa korkealta. Kitaran tuollaisesta melodisesta tremolo osuudesta tulee kyllä mieleen vanhempi Immortalin musiikki.

Kappaleen melodiat ovat kyllä hyvät. Itselle tulee Immortalin- At the heart of winter albumi mieleen tässä kovastikkin kuunnellessa, eikä se ole mielestäni huono asia sillä tuo on Immortalin kovin levy omaan makuun.

Biisissä hieman pistää korvaan tuo, kun rummuissa symbaalien äänet se voimakkuus vaihtelee paljon ja samoin tomeissa. Jotenkin kuulostaa, ettei siellä ole rumpujen kanssa kaikki ihan tasapainossa.

3. Conqueror of Im-Kharasak

Tämä biisi käynnistyy hieman erilailla. Mielestäni enemmän sellaista Satyricon-yhtyeen menoa tässä. Raskaampi ja hitaampi riffi alkuun, jossa melodinen osuus seuraa.

Tässä biisissä vaihdot eri riffien välillä mielestäni hieman ontuu. Eli sovittaminen mielestäni kaipaisi pientä hiomista tässä kappaleessa.

Kappaleen puolessa välissä esiintyvä välisoitto on hieno!

 

 

 

4. Insatiability of Man

Tämän biisin hitaus ja tunnelma niissä on osattu luoda todella ahdistavaa tunnelmaa hyvin mielestäni. Biisissä on erikoinen tuollainen. kun särökitara soittaa toisenlaista kuviota niin cleanilla soitetaan hieman ristiin vai onko se sama kuvio mutta jotenkin se kuulostaa ettei se ainakaan samaan aikaan toista samaa kuviota. Tai se voi olla myös basso mutta jotenkin kuulostaa kyllä ihan kitaralta jossa cleani soundi.

Tässä biisissä kyllä on hienoja kitaraosuuksia jatkuvasti!

5. Over Throned

Kunnon rumpuvyöry biisin alusta lähtien basari takoo niin nätisti että!

Tässä biisissä myös mielestäni on hieman sovitukset, että ne vaatisivat hiontaa kuinka eri osat vaihtuvat.

Hyvänkuuloinen biisi tämä kyllä on.

Biisin lopussa tuo raskas riffittely on mielestäni hemmetin jees ja siihen päälle hyvänkuuloinen kitarasoolo.

Soolon jälkeen rumpujen kanssa mielestäni on hieman rytmillistä ongelmaa kun ehkä yritetään vähän turhan paljon tunkea nopeita fillejä väliin.

6. Age of Curse

Biisi alkaa kyllä todella räväkästi kitaroiden ja rumpujen osalta.

Ennen puoltaväliä biisissä myös riffi vaihtuu oudosti. Se hyppäsi korville tuosta niin kirkkaasti ainakin itselle.

Biisin loppuosio myös vaihtuu jotenkin jännästi. Kuulostaa kuin biisiä olisi ”väkisin” yritetty kirjoittaa pidemmäksi.

7. Crush The Holy Spirit

Helvetin hyvänkuuloinen melodinen black metal riffi biisin alussa huh!!

Biisissä esiintyy kosketinmelodioita, jotka tuovat biisiin tuollaista kauhutunnelmaa.

Tämän biisin lopussa vaikuttaa, että rytmit hieman sekoaa. Soittimet eivät jotenkaan keskustele ihan täysin keskenään nyt tässä kitarat ja rummut menee jotenkin todella ristiin ja biisi loppuu jotenkin myös yht äkkiä. Tuli tunne, että biisi on vain lopetettu sillein, et joo vedetään jotain tällästä ja sitten ei enää jakseta.

8. Prophecy of Androgyne Being

Rummut ei tässä heti biisin alkuun kuulosta kovinkaan luontevalta, kunnes tuo meno hieman rauhoittuu ja rytmi selkeytyy.

Biisin lopetus tulee myös hieman puskista vaikkakin lopetus on hieno! Mutta se jotenkaan ei ollut luonteva jatkumo biisille muuten.

Biisin kertosäe on hyvänkuuloinen mielestäni kokonaisuudessaan.

 

 

 

 

9. Dragging In The Dust

Biisi alkaa melko laiskanoloisesti ja se hieman tavallaan yllättää näin albumin päätösbiisinä, että se laahaa vähän turhan paljon. Tai ainakin tulee sellainen tunne itselle.  

Biisin lopulla oleva kitaramelodia kuulostaa erittäin hyvältä ja hieman yllätti. Se ja sen perään tuleva pianomelodia ja äänitehosteet kyllä päättivät albumin hienosti.

Ennen noita lopun yllätyksiä biisi vaikutti melko laahaavalta ja tasapaksulta ja ajattelin että tämä biisi olisi voinut olla ennemmin jossai keskemmällä albumia sijoittelunsa puolesta. Mutta tuo lopetus oli kyllä yllättävä ja hieno!

 

Loppusanat

Albumi on melodista black metalli täynnä hyviä kitaraosuuksia ja laulut ovat kyllä väkevää suorittamista koko albumin osalta mielestäni. Vokaalit toimivat jatkuvasti hyvin, en missään vaiheessa havainnut siellä puutteita.

Kitaraosuudet olivat kyllä kaikki hyviä mutta sovituksellisia ongelmia havaitsin, kun eri osat biiseissä vaihteli niin ne eivät jotenkaan luontevasti vaihtuneet.

Rummuissa ainakin olin havaitsevani sellaisen, että symbaalien ja tomien äänet ovat melko vaihtelevat, että ne mielestäni voisivat olla paremmassa tasapainossa.

Rumpufillit mielestäni välillä osuivat hyvin ja välillä hieman vähemmän hyvin.

Kokonaisuudessa eniten mielestäni oli sanottavaa juuri biisien sovituksissa.

Myös päätösraita vaikutti loppua lukuunottamatta erikoiselta valinnalta albumin loppuun.

Tuomio

 8/10